Читать легко! Книги на простом финском языкеHelppo lukea! Kirjoja selkosuomeksi

”Kaikki aikuisethan ovat ensin olleet lapsia — mutta vain harvat heistä sen muistavat.”

Ranskalaisen kirjailijan ja toimittajan Antoine de Saint-Exupéryn romaani vieraan planeetan Pikku Prinssistä julkaistiin vuonna 1943 New Yorkissa, ja siitä tuli heti yksi maailman kysytyimmistä teoksista. Filosofista tarinaa, jonka hahmot pohtivat elämää ja ihmisluonnetta, ystävyyttä ja yksinäisyyttä, rakkautta ja menetystä, pidetään lastenkirjallisuuden merkkipaaluna, ja Saint-Exupéryn itsensä kirjaan tekemä kuvitus on yhtä kuuluisa kuin teksti. Muutama vuosi sitten Pikku Prinssin vahvistettiin olevan maailman käännetyin ei-uskonnollinen kirja: se on käännetty yli 300 kielelle. Teoksen ensimmäinen suomenkielinen painos ilmestyi vuonna 1951. Selkosuomenkielisestä käännöksestä vastaa kirjailija ja toimittaja Tuomas Kilpi.

”Sota on rauhaa, vapaus on orjuutta, tietämättömyys on voimaa.”

Tuomas Kilven käsialaa on myös selkomukautus yhdestä 1900-luvun kuuluisimmista antiutopioista. Päähenkilö Winston Smith asuu maailmassa, jota hallitsee Isoveli. Uusi yhteiskunta kieltää vapauden ja yksilön autonomian, niin julkista kuin yksityistä elämää valvotaan tiukasti, ja toisinajattelijoita vainoaa ajatuspoliisi. Orwell lainasi romaanin idean ja tunnelman Jevgeni Zamjatinin kolmekymmentä vuotta aikaisemmin kirjoittamasta dystopiasta Me. Myös Zamjatinin teoksessa tapahtumat kehittyvät Ainoassa valtiossa, jossa kaikkea hallitsee Hyväntekijä. Orwellin teoksessa valtion nimi on Oseania. Kuvaamalla Oseanian valtiojärjestelmää, sen kastijärjestelmää, köyhyyttä ja kahden minuutin vihahetkiä yksityiskohtaisesti Orwell pohtii, miten voi selviytyä totalitarismin alla, jos ei hyväksy sen pelisääntöjä. Miten sellaisessa tilanteessa voi pysytellä ihmisenä?

Kirjailija ja toimittaja Minna Canthia (1844–1897) on luonnehdittu Suomen ensimmäiseksi feministiksi ja suomalaisen realismin edelläkävijäksi. Teoksissaan hän kuvasi aikansa yhteiskunnallisia epäkohtia. Elämänsä tärkeimpänä tehtävänä Canth piti tasa-arvon edistämistä. Hänen kynästään sai alkunsa joukko näytelmiä, kertomuksia ja pitempiä novelleita. Osa niistä on käännetty selkosuomeksi. Oppian-kustantamo julkaisi Canthin pienoisromaanin Hanna selkokielellä vuonna 2024. Se kertoo nuoren porvarisperheestä lähtöisin olevan tytön psykologisesta kehityksestä ja varttumisesta, kun hän kohtaa epätasa-arvoa ja muita ajalle ominaisia naisten ongelmia. Minna Maijala, suomalainen kirjailija ja kirjallisuushistorioitsija, on tutkinut Minna Canthin elämää ja tuotantoa. Hänen mukaansa kirjan päähenkilön hahmo viittaa Minna Canthin omaan tyttäreen Hannaan, joka kuoli influenssaan vain 19-vuotiaana, kolme vuotta kirjan ilmestymisen jälkeen. Selkokielellä luettavaksi romaanin on mukauttanut kirjailija Tuija Hakala.

Aleksis Kiven romaania Seitsemän veljestä pidetään suomalaisen kirjallisuuden merkkiteoksena. Se on sitä paitsi yksi ensimmäisistä suomenkielisistä romaaneista — 1800-luvun puoliväliin asti Suomen kirjakieli oli ruotsi, ja monet kuuluisat suomalaiset runoilijat ja kirjailijat kirjoittivat teoksensa ruotsin kielellä. Aleksis Kivi oli ensimmäinen suomenkielinen suomalainen kirjailija, joka sai nauttia menestystä. Siksi häntä usein nimitetäänkin suomalaisen kirjallisuuden isäksi, ja hänen syntymäpäivänään 10. lokakuuta juhlitaan suomalaisen kirjallisuuden päivää, jonka kunniaksi koko maassa nostetaan liput salkoon. Kirjallisuuskriitikkojen mukaan romaanin päähenkilöiden läpi käymä kehityskulku auttaa lukijaa ymmärtämään Suomen kansan sielua ja kulttuuria. Selkomukautuksen tekijät Pertti Rajala ja Helvi Ollikainen joutuivat lyhentämään tekstiä, mutta pyrkivät säilyttämään teoksen hengen, niin että mahdollisimman moni pystyisi tutustumaan kuuluisaan romaaniin.

Emmi Itärannan romaani on lajiltaan ilmastofiktiota. Sen käsikirjoitus voitti Teos-kustantamon fantasia- ja scifikirjoituskilpailun vuonna 2011. Selkokirjailija Riikka Tuohimetsän ansiosta tämäkin uusi suomalainen romaani on nyt luettavissa selkosuomeksi. Kirjan päähenkilö on teemestarin tytär. Perhe asuu pienellä kylällä, joka on yksi globaalista ilmastokatastrofista selviytyneistä paikkakunnista. Talvia ei enää ole, joet ovat kuivuneet, maa on autioitunut. Uutta maailmaa johtavat sotilaat, jotka säälimättä hyödyntävät makean veden varantoja keinona hallita ihmisiä. Vettä säännöstellään korteilla, ja ”vesirikoksesta” uhkaa ankara rangaistus.

Toimittaja-kirjailija Eve Hietamiehen romaani Yösyöttö julkaistiin vuonna 2011. Juonen keskiössä on fiktiivinen journalisti Antti Pasanen, joka jää yksin vastasyntyneen lapsensa kanssa — vauvan äiti katoaa miehen elämästä yllättäen. Huumoria pursuava tarina yksinhuoltajaisästä nousi niin suosituksi, että jo vuonna 2012 Hietamies julkaisi sille jatko-osan nimeltä Tarhapäivä. Seuraavina vuosina syntyi vielä kaksi kirjaa, joissa kirjailija jatkoi Antin ja hänen poikansa tarinaa — Hammaskeiju ja Numeroruuhka. Hietamiehen ensimmäisen kirjan pohjalta kuvattu elokuva sai Suomen ensi-iltansa vuonna 2017. Kaikki neljä romaania on mukauttanut selkosuomeksi Hanna Männikkölahti.