Книги о климатеKirjoja ilmastosta

Metsällä on tärkeä rooli suomalaisten elämässä. Metsässä käydään virkistäytymässä, mutta se on myös arvokasta omaisuutta. Viimeisten tietojen mukaan lähes 570 000 suomalaista omistaa vähintään yhden metsätontin. Metsillä on myös ilmaston kannalta keskeinen tehtävä — puiden juuret, rungot ja lehdet toimivat valtavana luonnon hiilinieluna ja –varastoina. Metsät auttavatkin taistelussa ilmaston lämpenemistä vastaan. Siksi nykyään on mahdotonta olla puhumatta ilmastonmuutoksesta, kun puhutaan metsistä. Tutkija Markus Melin sekä toimittajat Pi Mäkilä ja Aino Ässämäki ovat kirjoittaneet selkeän ja helppotajuisen kirjan ilmastonmuutoksen vaikutuksista Suomen metsiin. Se perustuu kymmenien tutkijoiden, asiantuntijoiden ja metsätyöntekijöiden haastatteluihin. He selittävät, miten ilmastonmuutos vaikuttaa metsien ekosysteemeihin, miksi metsien tuhoutumisen uhka kasvaa vuosi vuodelta ja mitä metsien käsittelyssä on muutettava, jotta ne saataisiin säilymään.

Suomalainen meteorologi ja Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) pääsihteeri Petteri Taalas pitää ilmastonmuutoksen torjuntaa ja siihen sopeutumista vuosisadan suurimpana haasteena. Hän on vakuuttunut siitä, että keinot taisteluun ilmastonmuutosta vastaan on valittava huolellisesti.

Valtaosa maailman hiilidioksidipäästöistä on peräisin hiilen, öljyn ja maakaasun käytöstä. Ellei perimmäiseen ongelmaan ‑ fossiilisen energian käyttöön - puututa, Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteita ei ole mahdollista saavuttaa eikä maapallon keskilämpötilan nousua voida pitää alle kahdessa celsiusasteessa. Hyvä uutinen on, että on olemassa teknologioita ja rahoitusmekanismeja, joiden avulla Pariisin ilmastosopimuksessa tavoitteissa voidaan pysyä. Kokenut meteorologi esittelee kirjassaan ilmastonmuutokseen liittyviä faktoja ja tarkastelee siihen liittyviä haasteita ja mahdollisia ratkaisuja.

Olemme tottuneet pääsemään lomamatkoilla nopeasti lentokoneella pisteestä A pisteeseen B. Mutta entä jos valitsisimmekin jonkin muun kulkuneuvon ja suunnittelisimme reittimme niin, että matkanteosta tulisi mielenkiintoisempaa ja kokemuksesta unohtumaton? Suomalainen toimittaja Kati Kelola on laatinut kiehtovan oppaan kestävästä matkailusta Euroopassa niille, jotka eivät ole valmiita luopumaan matkustamisesta kokonaan, mutta haluavat vähentää lentomatkustamista. Kirjaan on koottu vinkkejä kaupunki‑, kulttuuri- ja luontomatkailuun, ja siinä esitellään erilaisia reittejä ja tapoja liikkua maalla ja vesitse: junalla, autolla, bussilla, laivalla, polkupyörällä ja patikoiden.

Kelola tarjoaa uudenlaisia näkökulmia tuttuihin reitteihin ja pysähdyspaikkoihin. Kaikki ideat, tarinat ja suositukset perustuvat toimittajan omiin matkoihin ja muiden matkailijoiden kokemuksiin.

Vuonna 2019 suomalainen tutkiva journalisti Juha Kauppinen, joka on koulutukseltaan biologi, julkaisi kirjan Monimuotoisuus: kertomuksia katoamisista. Puolentoista vuoden ajan hän kierteli pitkin Suomen metsiä, soita, niittyjä ja jokia selvittääkseen, miten luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ilmenee Suomessa. Tutkimustyön tuloksena syntyi kirja, jossa hän kuvaa maan ainutlaatuista luontoa sekä kertoo eläinten ja kasvien katoamisesta ja ekosysteemien tuhoutumisesta. Kirja herätti paljon kiinnostusta ja sai hyviä arvosteluja, niinpä Kauppinen ryhtyikin valmistelemaan sille jatko‑osaa.

Uudessa kirjassaan Monimuotoisuus: lyhyt oppimäärä toimittaja kertoo tarinaa luonnon katoamisesta. Se alkaa valtameren syvyyksistä ja päättyy nykypäivään ja pohdintoihin aikamme kohtalosta. Kirjan kuvituksen on tehnyt graafinen suunnittelija ja kuvittaja Tuomas Kärkkäinen. Vaikka kirja on kirjoitettu nuorelle yleisölle, se sopii kaikille, jotka haluavat ymmärtää luontoa paremmin, mutta eivät ole valmiita uppoutumaan tutkijoiden pitkiin raportteihin. Kauppinen osoittaa, miten luonnon monimuotoisuuden väheneminen liittyy ilmastonmuutokseen, ja luo selkeän kuvan ekologisen kriisin synnystä. Kirjoittaja pyrkii löytämään ratkaisun ongelmaan ja vastaa kysymyksiin siitä, mitä juuri nyt on tehtävä kuudennen joukkotuhon estämiseksi.

Joidenkin arvioiden mukaan liha‑ ja meijeriteollisuuden osuus kaikista ihmisen aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä on noin 20 %. Todellinen luku voi kuitenkin olla paljon suurempi, sillä näissä arvioissa ei ole otettu huomioon energiankulutukseen ja vähittäiskauppaan liittyviä päästöjä. Lisäksi 77 % maailman viljelyalasta on nykyisin karjatalouden käytössä. Valtavia alueita, joilla voitaisiin kasvattaa ruokaa ihmisille, käytetään laiduntamiseen ja rehuntuotantoon. Kolmasosa kaikesta peltoalasta on viljelty rehukasveilla.

Entä jos muuttaisimme ruoantuotantojärjestelmää? Lihankulutuksen vähentäminen johtaisi väistämättä lihantuotantoon käytetyn maa‑alan vähenemiseen. Vapautuvaa maata voitaisiin käyttää puiden kasvattamiseen, biopolttoaineiden tai hiilinieluksi ja -varastoksi tarkoitetun biomassan tuotantoon. Suosimalla hedelmiä, pähkinöitä ja muita kasvisruokia voimme muuttaa ruokavaliotamme ilmastoystävällisemmäksi. Sitä paitsi lukuisat tutkimukset osoittavat, että lihan vähentäminen ruokavaliossa vaikuttaa myönteisesti terveyteen ja elinikään. Toimittaja ja kirjailija Risto Isomäki kertoo kirjassaan, miten voimme pienentää hiilijalanjälkeämme ja samalla pysyä terveinä ja kenties jopa elää pidempään.